Kolmen vuoden päästä: oletko vahvempi vai ainoastaan vanhempi?

Kolmen vuoden päästä: oletko vahvempi vai ainoastaan vanhempi?

Jos mikään ei muutu… mitä se sinulle maksaa?

Esitän sinulle kysymyksen, ja toivon, että vastaat siihen rehellisesti itsellesi. Sinun ei tarvitse sanoa sitä edes ääneen. Naapurin ei tarvitse tietää, eikä koiran.

Jos mikään ei muutu tämän päivän harjoittelussasi, missä tilanteessa olet kolmen vuoden kuluttua?

Mieti hetki. Älä vastaa heti.

Haasteiden vuosikello

Meille tarjotaan jatkuvasti uusia kuntohaasteita. Joskus se on lankutus- tai punnerrushaaste, joskus 30 päivän tehokuuri. Keväällä alkavat kesäkuntoprojektit ja vuoden vaihteessa uudenvuodenlupaukset, jotka hiipuvat helmikuuhun mennessä. Tammikuussa kuntosalilla joutuu jonottamaan laitteelle, helmikuussa pyörit siellä työntekijöiden kanssa.

Haasteissa ei ole mitään vikaa, ja moni niistä saa ihmisen liikkeelle. Niillä on silti yksi yhteinen piirre: ne päättyvät. Kun haaste loppuu, loppuu usein myös harjoittelu. Sitten odotellaan seuraavaa haastetta, seuraavaa tammikuuta tai seuraavaa kesää.

Kolmessa vuodessa ehtii tulla kolme kesäkuntoprojektia ja kolme uudenvuodenlupausta. Se ei vielä tarkoita, että olisit kolmen vuoden päästä vahvempi. Se tarkoittaa lähinnä, että sinulla on kolme kertaa vanhentunut kuntosalikortti.

Vanheneminen tapahtuu itsestään

Vanheneminen ei vaadi sinulta mitään. Se tapahtuu halusitpa tai et, tai teetpä mitä tahansa. Se on ainoa projekti, joka etenee täysin ilman aikataulua, budjettia tai motivaatiota. Vahvistuminen sen sijaan vaatii aina päätöksen ja toistoa.

Jos harjoittelet samalla tavalla kuin tänään, saat todennäköisesti samat tulokset. Jos et harjoittele juuri lainkaan, tulokset menevät huonompaan suuntaan. Niskaa jumittaa jo nyt, selkä muistuttaa itsestään aamuisin ja lonkat ovat jäykemmät kuin ennen. Kolme vuotta lisää samaa ei tee niistä parempia. Ne eivät ole sellaisia, jotka paranevat itsekseen, jos niitä vain jättää rauhaan.

Siksi kysymys on hyvä kysyä rehellisesti. Mitä se sinulle maksaa, jos mikään ei muutu? Voit vastata liikkumiskyvyllä, ryhdillä, voimalla tai itseluottamuksella. Voit vastata myös sillä, että joudut kohta luopumaan asioista, joita nyt vielä teet itsestäänselvyytenä.

Riittämättömän harjoittelun hidas hinta

Pitkän aikavälin hyvinvoinnin ja terveyden kannalta vaarallisinta ei välttämättä ole äkillinen loukkaantuminen. Vaarallisinta on omien kykyjen vähittäinen heikkeneminen.

Se tapahtuu huomaamatta. Eikä kukaan ilmoita siitä etukäteen.

Harjoituskerrat alkavat jäädä väliin milloin mistäkin syystä, kunnes kokonaisia kuukausia kuluu ilman harjoittelua. Valitset treenin, joka saa sinut hikoilemaan ja lihakset kipeiksi, sen sijaan että valitsisit harjoittelun, joka opettaa sinua liikkumaan paremmin. Kipeät lihakset ovat kyllä todiste siitä, että jotain tapahtui. Ne eivät kuitenkaan ole todiste siitä, että tapahtui jotain hyödyllistä tai että se olisi millään tavalla järkevää.

Hyväksyt myös, että jatkuva alaselkäkipu on vain osa normaalia arkea. Tai sanot sen, jota kuulen todella paljon: “kun olen jo tämän ikäinen.” Sanon tämän suoraan: ikä ei ole se syy. Useammin syy on se, että omaa vartaloa on laiminlyöty vuodesta toiseen.

Mikään näistä ei tunnu yksittäisenä päivänä suurelta. Siksi ne on niin helppo ohittaa. Hinta kertyy pienistä asioista: portaat tuntuvat raskaammilta, lattialta nouseminen vaatii tukea ja ähkimistä, jota ei aiemmin kuulunut, kenkien jalkaan laittaminen vaatii tuolin ja selkä kertoo aamuisin, että jotain on jäänyt tekemättä. Jossain vaiheessa huomaat myös sanovasi “no niin” jokaisen ylösnousun yhteydessä, vaikka kukaan ei ole kysynyt mitään.

Laitetaan tekosyyt sivuun ennen maanantaita

Jos tunnistat itsesi jostain tämän tekstin kohdasta ja tunnet pienen piston, hyvä. Se on tietoisuutta. Se on merkki siitä, että olet valmis tarkastelemaan tilannettasi rehellisesti.

Siirtyminen satunnaisesta harjoittelusta säännölliseen harjoitteluun vaatii sitoutumista. Juuri silloin, kun pitäisi sitoutua johonkin tärkeään, alamme keksiä vakuuttavia syitä pysyä paikallamme. Perustelut ovat yleensä erittäin hyvin muotoiltuja. Jos ne olisi kirjoitettu työhakemukseen, tehtävä olisi jo ratkennut.

Epäröinti kuulostaa usein tältä:

• “Minulla ei ole aikaa.”
• “En uskalla tulla pilatekseen, koska se näyttää vaikealta.”
• “Harjoittelu on kallis investointi verrattuna kuntosalijäsenyyteen.”

“Minulla ei ole aikaa.”
Aika ei yleensä puutu, vaan tärkeysjärjestys. Kaikki löytävät aikaa asioille, jotka on kirjattu kalenteriin: hammaslääkärille, palaverille, lapsen harrastukselle. Sarjojen katsomiseen aikaa löytyy yllättävän usein, vaikka kalenteria ei olisi avattu viikkoon, sosiaalisesta mediasta en edes ala puhumaan… Yksi varattu harjoitushetki viikossa on riittävä alku, kunhan se pidetään. Säännöllinen yksi kerta viikossa tekee enemmän kuin kolme kertaa viikossa kahden viikon ajan.

“En uskalla tulla, koska se näyttää vaikealta.”
Pilates näyttää vaikealta, koska se on täsmällistä. Ja pilates näyttää vaikealta, koska laitteet ovat vieraita. Reformer näyttää ensi silmäyksellä sängyltä, jossa on jousia ja epäilyttäviä aikeita. Se on kuitenkin vain väline, ja se on rakennettu auttamaan sinua. Totta sekin, että joskus itse harjoittelu on vähän vaikeaa, mutta sitä varten ohjaaja on olemassa. Huojentavaa on se, että sinun ei tarvitse osata mitään ennen tuloa. Harjoittelu rakennetaan sinun lähtötasosi mukaan, ja liikkeet opetellaan vaihe vaiheelta. Eikä kukaan katso sinua tuomitsevasti: jokainen on liian keskittynyt omaan tekemiseen.

“Se on kallis verrattuna 50 euron kuntosalijäsenyyteen.”
Kuntosalijäsenyys on edullinen, jos käytät sitä. Jos kortti kulkee mukana laukun pohjalla mutta saat itsesi vain satunnaisesti salille, se on kallein harjoittelumuoto, jonka voit ostaa. Silloin se on lähinnä kuukausittainen lahjoitus kuntosaliketjulle. Pilateksessa maksat siitä, että joku näkee, miten liikut, ohjeistaa liikkumaan paremmin ja auttaa sinua etenemään turvallisesti. Se ei ole kallista siksi, että tunti itsessään olisi ylihintainen. Se on kallista siksi, että se toimii. Kysy itseltäsi myös, mitä kuluu siihen, että kipu, jäykkyys ja heikko liikkuvuus saavat jatkua vuosikausia. Harjoittelu on investointi, jonka tuotto näkyy arjessa vuosien päästä. Fysioterapeutin lasku tulee yleensä nopeammin.

Tämä ei ole haaste

Klassisessa Pilateksessa ei ole 30 päivän kuuria eikä kisaa kenenkään kanssa (paitsi itsensä). Se on harjoitus, jota tehdään viikosta toiseen, vuodesta toiseen. Liikkeet on suunniteltu vahvistamaan koko ihmistä: keskivartaloa, selkää, hengitystä, ryhtiä ja liikkeiden hallintaa. Työ tehdään täsmällisesti ja se kasautuu.

Mutta eihän se ainakaan heti kovin näyttävää ole. Kukaan ei kommentoi Instagramissa, että nousit tänään lattialta kauniisti. Siitä saa sen, että kolmen vuoden päästä nouset lattialta ilman neuvottelua polviesi kanssa.

Hyvä lopputulos ei vaadi huippusuoritusta. Se vaatii, että tulet paikalle uudestaan ja uudestaan.

Kysymys sinulle

Palaa nyt siihen alkuperäiseen kysymykseen. Jos mikään ei muutu, missä olet kolmen vuoden päästä?

Et tarvitse uutta elämää, täydellistä suunnitelmaa tai sopivaa hetkeä. Sopivaa hetkeä ei muuten ole koskaan tulossa. Olen kokeillut ja tarkistanut. Tarvitset yhden päätöksen: milloin tämän viikon harjoitus on?

Valitse päivä ja kellonaika ja kirjoita se kalenteriin. Tee sama ensi viikolla. Kun kolme viikkoa on takana, harjoittelu alkaa muuttua tavasta tavaksi.

Yksi asia on varma. Kolmen vuoden päästä sinusta on tullut kolme vuotta vanhempi, mitä tahansa teetkin. Se tulee ilmaiseksi. Se, tuleeko sinusta samalla vahvempi, ratkeaa harjoittelussa, jonka teet nyt.

Kun haluat aloittaa

En myy kolmen 40 minuutin yksityistunnin starttipakettia tällä hetkellä julkisesti. Pöydän alta sitä kuitenkin saa, ja siihenkin on syy, vaikken sitä tässä jaa. Kun haluat tiiviin startin:

Ota yhteyttä: [email protected]

Tai osta normaalihintainen yksityistunti: täältä

Kumpi tahansa käy. Pääasia, että tämä maanantai ei mene ohi samalla tavalla kuin edellinen.

Mikä on sinun ensimmäinen harjoituksesi tällä viikolla?